Bruttokansantuote

Mikä on BKT?

Bruttokansantuotteella mitataan kokonaistuotantoa kansantaloudessa. Se tarkoittaa määrättynä aikana (yleensä vuoden kuluessa) kotimaassa toimivien tuotantoyksiköiden (esim. tehtaiden) tuottamien lopputuotteiden rahamääräistä summaa. Lopputuotteita ovat sellaiset hyödykkeet, jotka niiden kuluttaja käyttää heti tarkastelujakson aikana, kulutukseen tai investointeihin. Siihen voi sisältyä, tavaroiden lisäksi myös palvelut, lukuun ottamatta tuotantorajojen ulkopuolelle määriteltyä kotityötä.

Laskettaessa bruttokansantuotteen arvoa siinä käytetään tuotteiden loppuhintaa eli raaka-aineita ja puolivalmisteita ei huomioida, koska niiden arvo sisältyy siihen.

Bruttokansantuotteen laskentakaava:

yksityinen kulutus
+ yksityiset investoinnit
+ julkiset menot
+ vienti
- tuonti


Mitä BKT:lla mitataan?

Bruttokansantuotetta voidaan myös käyttää maan elintason kehitysmittarina, tällöin se mittaa vain yhtä elintason osatekijää. Koska elinkustannukset vaihtelevat eri maiden välillä, vertailussa käytetään ostovoimakorjattua bruttokansantuotetta, jossa kunkin maan hintataso otetaan huomioon ostovoimapariteetin avulla. Ostovoimapariteetti kertoo arvion vaihtokurssista, joka tarvitaan muuttamaan kahden maan valuuttakurssit ostovoimaltaan yhtäläisiksi. Voidaan vertailla myös eri alueiden bruttokansantuote lukuja, jossa käytetään asukasta kohti laskettuja vertailulukuja. Eli alueella kotipaikkaa pitävien asukkaiden määrä laskettuna bruttokansantuote asukasta kohden. Tähän saattaa vaikuttaa työssäkäynti muilla alueilla, silloin vertailuluku on sitä suurempi, mitä enemmän alueelta on ulkopuolella työssä käyviä. Väestön rakenne vaikuttaa tähän lukuun, jos siinä on enemmistö eläkeläisiä, työttömiä, lapsia tai opiskelijoita. Tällöin nämä alueet ovat suhteessa huonommassa asemassa muihin verrattuna.

Maalaisjärjellä ajateltuna jokainen meistä osallistuu kasvattamaan bruttokansantuotetta, koska se kertyy esimerkiksi: ansaitsemalla kesätöissä, ostamalla kotimaisia tuotteita, käydessäsi elokuvissa tai rock-konsertissa.


BKT:n kehitys

Taloutemme Suomessa on kasvanut suhteellisen nopeasti, lukuun ottamatta 70-luvun öljykriisejä ja 90-luvun lamaa. Laman jälkeen elpymistä edisti viennin kasvu, mutta myös kotimaisen kysynnän kasvu on ollut nopeaa. Vertailtaessa rikkaimpia kansakuntia sijoittuu Suomi 15–20 parhaan joukkoon, henkeä kohden mitatulla bruttokansantuotteella.


BKT käytännössä

Kritisointia on aiheuttanut bruttokansantuotteen käyttäminen elintason mittarina, ehkä syystäkin, koska se ei ota huomioon esimerkiksi huomioon luonnon saastumista ja luonnonvarojen kulumista. Se antaa myös edellytyksiä ympäristöystävällisimpien tuotteiden hankintaan sekä ympäristöä säästävämpään tekniseen kehitykseen. Bruttokansantuote ei mittaa sitä kuinka se on jakautunut, vaan keskimääräisiä tuloja henkilöä kohden. Aseteollisuus ja terveydenhuolto saattavat kasvattaa bruttokansantuotteen tuotantoa, se ei kuitenkaan tue suoranaisesti kansalaisten hyvinvointia. Vaikka terveydenhuollon budjetti on suuri, se ei tarkoita korkeampaa hyvinvointia. Myös kansalaisten subjektiivinen onnellisuus, luontaistalous, korruptio ja rikollisuus jäävät huomiotta mitattaessa bruttokansantuotetta.

On kehitetty vaihtoehtoisia menetelmiä, joista tunnetuin inhimillisen kehityksen indeksi (HDI), jolla kuvataan kansalaisten terveydentilaa. Tämä mittari on lähinnä kehitetty kansalaisten mittaamaan kansalaisten elintasoa, se koostuu ostovoima korjatusta bruttokansantuotteesta, koulutustasosta sekä odotettavissa olevasta eliniästä.


Hintaindeksi

Indeksi on muutoksia osoittava suhdeluku, joka on alun perin latinaa ja tarkoittaa osoitinta, ilmaisinta, luetteloa tai rekisteriä.

Indeksi merkitsee hintatason tai arvojen muutoksia osoittavaa suhdelukua, sitä käytetään kuvaamaan esim. hintojen, kustannusten ja määrien kehitystä ajassa. Tunnusomaista on sen ilmoittaminen prosentteina valitusta perusarvosta, jota merkitään sadalla. Kun asiaa seuraavan kerran mitataan, havaintoa verrataan perusajankohdan havaintoon.
Laskukaava on seuraava:

(uusi havainto/vanha havainto) x 100

Jos esimerkiksi suklaalevyn hinta perusajankohtana on 2,00€ ja hinta nousee laskenta-ajankohtana 2,20€, suklaalevyn indeksiluvuksi saadaan 110.
Indeksiluvusta 110 nähdään muutoksen prosentuaalinen suuruus. Eli suklaalevyn hinta on noussut 10%.